Huom! tekstien ja sukutietojen kopionti kielletty!

DNA testien ja uusien arkistolähteiden tuomaa uutta tietoa historiaamme

Kaikki Lesoset eivät ole DNA testien mukaan samaa isälinjaista sukua. Osa polveutuu äitilinjojen kautta ja kantavat Lesonen nimeä esiäitinsä mukaan. Samaa Lesosten sukua siltikin jotakin kautta.  Lesosia on testattu 11 eri haaraa ja lisää Y-DNA testejä tulemme tekemään.

Sukumme on todennäköisesti lähtöisin Voijärven (Maslozero) pitäjään kuuluneesta Lesolan kylästä.  Arkistolähteet viittaavat siihen suuntaan, sillä siellä oli jo 1720 luvulla Lesosia.  Sieltä todennälisesti sukua on tullut Repolan Uhtualle (v. 1745 aikana ovat siellä jo). Myös Ponkalahdesta muutti 1830 luvulla Lesosia Voijärven pitäjän Lesolan kylään. Tämäkin asia vahvistaa ajatusta, että suku on sieltä lähtöisin. Perimätieto Kuusamon takaa on siis hieman harhaanjohtava. Tuli-Lappi kyllä käy tähän kuvioon., Tuli-Lappi kuitenkin on Vienassa, eikä Suomessa.

Venehjärven (myös Suomessa olevat Kajaanin, Vieremän,  Suomusssalmen Lesoset, jotka lähtöisin Venehjärveltä), Ponkalahden ja osa Kivijärven Lesosista kuuluvat Lesosten suvun pääisälinjaan, joka on Y-DNA I-L22 Karjalainen haara, heitä on yhteensä 7 henkilöä testeistä. Tämä Y-DNA linjamme on melkoisen harvinainen ja näillä Lesosilla on oma puunhaaransa Y-DNA puussa.

Y-DNA I-L22 Lesosten vanhin tiedossa oleva kantaisä Vienan alueella (Repolan Uhtualla) oli Ivan Lesonen sn. 1675 (s. aika arvioitu), hän on kuollut ennen vuotta 1745.  Hänellä oli seitsemän poikaa. Tyttöjäkin varmasti oli, mutta heitä ei ole kirjattu vanhimpiin asiakirjalähteisiin.

• Kivijärven Lesoset ovat alkunsa saaneet n.k. Saavisista, joka on saanut nimensä Savva nimisestä kantatuatosta.  Kivijärven Lesosten kerrotaan sukutarinoiden mukaan tulleen Venehjärvestä ja olemme voineet Y-DNA testilläkin tämän todentaa, sillä Savvan mieslinjaisesta jälkeläisestä on testi ja hän kuuluu I-L22 heimoomme, samaa mitä Venehjärvelläkin on.  Myös arkistolähteistä on tämä todennettu. Lesoset ovat todennäköisesti olleetkin Kivijärven ensimmäiset asukkaat ja valtasuku siellä alusta saakka.
• Poikkeuksiakin on, sillä Kivijärven Grigorij Lesosen sn. 1837 jälkeläisistä on yksi testattu ja hän kuuluu haploryhmään R M-512 – Grigorin jälkeläiset kantavat sukunimeä Lesonen siis varhaisen Lesonen nimisen kantaäidinsä myötä, tai sitten hän tai jokin hänen isälinjainen esi-isä meni Kivijärvelle vävyksi Lesoselle, ja onkin omalta sukunimeltään jotain aivan muuta. Tätä asiaa toistaiseksi ei ole saatu vahvistettua asiakirjoista. Tätä Grigoria ei löydy Kivijärven revisioista 1834-50 eikä myöskään v. 1900 rippikirjasta, sillä hän on kuollut ennen v. 1900 ja tilalla on vain hänen leskivaimonsa lapsineen.
• Latvajärven Lesosten kantatuattona voidaan pitää venehjärveläistä Mefodij Feodorinpka Lesosta, jonka perhe muutti Latvajärvelle itse Mefodin tuonilmaisiin mentyä v. 1768. Hänen pojistaan ja tyttäristään sukeutui kylään suuri suku. Latvajärven mieslinjaisista Lesosista ei ole toistaiseksi Y-DNA testiä.
• Venehjärven Lesosista on useita Y-DNA testejä.  Itse Vuokkiniemessä asui jo v. 1763 (Viktoria Tevlinan mukaan v. 1723),  Leonti Ivanov Lesonen perheensä kanssa siellä. Leontin poika Maksim muutti Venehjärvelle ja Lesonen sukunimeä ei esiinny sen jälkeen Vuokkiniemessä, tyttäret mahdollisesti avioituivat ja sukunimi heillä muuttui.
• Lapukan Lesosista on testattu yksi Tero Lesosen jälkeläinen.  Teron, jonka jälkeläisiin kuuluu mm. I.K. Inhan opas Varahvontta Lesonen ja hänen veljensä runonlaulaja Hovatta.  He kuuluvat haploryhmään R M-198. – He kantavat sukunimeä Lesonen joko siis varhaisen Lesonen nimisen kantaäidinsä myötä tai sitten Tero tai jokin hänen isälinjainen esi-isä meni Venehjärvelle vävyksi Lesoselle, ja onkin omalta sukunimeltään jotain aivan muuta. Tätä asiaa ei ole saatu toistaiseksi vahvistettua asiakirjoista. Testihenkilön isälinjassa ei missään kohtaan ole mainitaa tästä arkistolähteissä.
• Vienan Kemissä asuu melkoinen määrä Lesosia 1900 luvun rippikirjoissa. Heistä ei ole toistaiseksi testiä, eikä ole myöskään tutkittu tarkemmin heidän reittiään sinne.

Pistojärven kunnassa asui Lesosen sukua:

• Semenov-Lesonen haara – heistä ei ole Y-DNA testiä toistaiseksi. Tämän hetkisen tiedon mukaan tämän suvun kanta-isä on Feodor Mauranpoika Lesonen sn. 1839 Uhtuan Pistojärvellä. Jälkeläiset kantavat sukunimeä Lesonen siis varhaisen Lesonen nimisen kantaäidinsä myötä, joka on voitu varmistaa arkistolähteestäkin.
• Bogdanov-Lesonen haara  Hämeenkylässä, nyt on testattu 2 jälkeläistä ja heidän Y-DNA on  N – M178 haploryhmää.  Näiden kahden henkilön kantaisät veljekset ovat nimeltään  Feodor Marianpoika Lesonen sn. 1830  sekä Ivan Marianpoika Lesonen sn. 1835 Pistojärven pitäjä Hämeenkylä. Jälkeläiset kantavat sukunimeä Lesonen siis varhaisen Lesonen nimisen esiäitinsä myötä, joka on voitu vahvistaa myös arkistolähteestäkin.  Tämän sukuhaaran selvittäminen arkistolähteistä oli erittäin haastavaa. Näiden veljesten äiti Maria Filipintytär Lesonen, hänen sukunimensä Lesonen tulee varhaisesta Lesonen esiäidistä, nimittäin hänen isänisänäitinsä oli venehjärveläinen Maria Kontratantyttö Lesonen. Isänpuolen suku hänellä on Suomesta aikoinaan Vienaan muuttanut Tabalijev suku, joka adoptoi Lesonen sukunimen.
• Sukunimeltään tuntemattoman romanimiehen nimeltä Ivan,  jälkeläiset (Venehjärven Rotjo Lesosen tyttären Evdokijan eli Outin jälkeläiset) – YDNA H M-69  Jälkeläiset kantavat sukunimeä Lesonen siis kovana tietäjänäkin tunnetun  Outi Rotjontyttö Lesosen myötä.

 

Historijoitsija ja kirjailija Matti Pöllän mukaan sukumme on tullut Suomen Karjalasta, näin ei kuitenkaan todennäköisesti ole. DNA testituloksetkaan ei tue tätä teoriaa.   Vieressä oleva kartta Lesosten leviämisestä runokyliin kertoo, että jo v. 1678 Lesosia asui Vuokkiniemessä, mutta todellisuudessa todennäköisesti jo Venehjärvellä. Venehjärvellä Lesosia on arkistolähteiden perusteella asunut ainakin jo v. 1699, sillä Muhokselle tuli  vuonna 1699 syntynyt Ohvo Iivananpoika Lesonen v. 1723 joka kertoi syntyneensä Repolan pitäjässä Wenejärven kylässä.

Sukutarinamme Suomussalmella kertoo muutosta “Tuli-Lapista” (- Kuusamon takaa). Tuli-Lappi, , joka on mm. Samuli Paulaharjun sekä Teuvo Lehtolan mukaan,  olisi ollut aikoinaan Kuolan niemimaa.  Pohjoisempaa päin tulosuuntaan viittaa myös kahden Lesosen – isän ja pojan –  vaimon kotiseutu Vitsataipale (aiemmin Vitsakylä) ja Vitsataipaleen Sarviniemi, sillä yleensä vaimot otettiin lähikylistä, mutta nämä vaimot ovatkin huomattavasti kauempaa. Siitä asiasta alempana tekstissä. Lisäksi Venehjärveltä muutti Lesosia sittemmin n.v. 1782 (ehkä takaisin entisille asuinsijoilleen?) Vienan Meren rannikolle Ponkama (ven. По́ньгома) nimiseen kylään. Kylä on Karjalan tasavallan Kemin piirin Kuuseman kunnassa Venäjällä. Voisiko tästä Kuusemasta olla jäänyt hatara muistitieto Kuusamon takaa – muistoon?

Mielenkiintoisia tarinoita on myös että, Solovetskin luostariin on v.  1834 mennyt munkiksi Jyskyjärveltä Ivan Prokopianpka Lesonen (sn. 1806 ilmeisesti Venehjärvellä, isä Prokopijan Konstantinpka Lesonen Venehjärveltä. Ivan asui v. 1834 Jyskyjärvellä).

Lesonen sukunimestä

Sukunimi karjalaisessa muodossa on Lesonen tai puheessa Lesoni.  Venäläisissä asiakirjoissa,  venäläisten      kirjurien toimesta (- jotka eivät osanneet karjalaa) nimemme on kirjoitettu pääosin muotoon Lezhev.  Kun  Lesosia saapui Venäjän vallankumouksen aikaan Suomeen pakolaisina, heidän nimensä kirjoitettiin täällä  usein muotoon Lesojeff tai Lesojev.  Tälläkin hetkellä Vuokkiniemen kalmismaan hautakivistä ja risteistä voi löytää sukumme nimen kirjoitusmuotoina Lezhev ja Lesonen – toki kirjoitettu kyrillisin kirjaimin.

Sukunimen muodostumisesta ei ole toistaiseksi mitään vakiintunutta selitystä. Mielestäni kuitenkaan se ei ole muodostunut Eliseij nimestä, kuten eräät suomalaiset nimitutkijat ovat asiaa pohtineet. Todennäköisintä on kuitenkin,  että nimi olisi muodostunut Lez – miehen nimestä.  Erään venäläisen sukunimitietokannan mukaan sukunimemme Lezhev – joka muoto siis esiintyy venäläisissä asiakirjoissa nimenämme, olisi syntynyt lempinimestä Lezhy, joka tarkoittaa makaa tai maata. Tällainen lempinimi olisi annettu miehelle,  joka oli laiska. Tämän peittelynimen antamiseen voi olla syynä se, että Karjalassa oli aikoinaan vahvana taikausko, niin tällä lempinimellä kutsuttiin poikaa,  joka oli ahkera, jotta pahat henget eivät tavoittaisi hyvää poikaa. Vienan Karjalaiseen kulttuuriin kuului vahvana asioiden salailu eli peittely.  Tämä viimeisin on kuitenkin hyvin epätodennäköinen teoria. 

Bojarin – Pajari – saamelaisiako?

Mutta mikä olikaan sukumme sukunimi aikoinaan, mikäli nykyinen sukunimemme oli syntynyt Lezhy –  lempinimestä tai mitä todennäköisemmin Lez miehen nimestä?  Suomussalmen Matvej Lesoseen  liitetty sukutarina voisi antaa vinkkiä aiheeseen. Sukutarinamme kertoo, että hän tuli kahden veljensä  (toinen veljeksistä oli Ivan sn. 1768 Venehjärvi, joka tuli Sotkamoon) kanssa ja yksi veli muutti  muualle, Matti jäi Suomussalmelle ja perusti Lesovaaraan ja kolmas veli muutti Kajaaniin ja muutti  nimensä Pajariksi.  Miksi Pajariksi? – on suuri arvoitus. Denis Kuzminin kanssa aiheesta  keskusteltuamme, hän ja minä aloimme epäilemään, että voisiko tuo Pajari nimi liittyä jollakin tavalla  sukumme historiaan.   Jos sukunimemme Lezhev (Lesonen) on ollut lempinimestä tai miehen  etunimestä (kuten Venäjällä se on hyvin tyypillistä), niin suvulla on varmasti ollut aiemmin joku toinen  oikea sukunimi käytössä ja vielä 1700 luvun lopulla sukumme jäsenet ovat asiasta olleet tietoisia.  Sitten kun Matvejn veli tuli Suomeen hän vaihtoi alkuperäiseen sukunimeen nimensä, mahdollisesti siitä syystä,  että sillä nimellä sukua ehkä vielä tiedettiin rajaseudulla.  Nämä veljekset Matvej mukaanlukien olivat tulleet Suomen puolelle sotaväkeä pakoon eli olivat biegloita. Hassua kyllä he toimivat sitten täällä sotilaina, Matfeij oli sotilasnimeltään Raak.

Denis Kuzminin mukaan sukunimi Pajari ei ole kovin laajalle levinnyt Karjalassa. Vuonna  1597 Rukajärven pogostan Tiiksin kylässä oli Bojarinka-nimisen lappalaisen autiotila ( =  pajari), voidaan sitten olettaa, että tieto kertoo siitä, että suku ehkä muutti toiseen  paikkaan. Muutamia muita mainintoja Vienassa Pajari  suvuista ja nimistöstä Vitsataipaleen kunnassa on Kälkäjärvi-niminen kylä (ven.  Bojarskaja), jossa asutaan siellä vain kesällä. Vuonna 1723 siinä mainitaan Bojarin-  niminen  suku. (Ks. Pöllä 1995: 69-70). Kälkäjärven ja Vitsataipaleen välimatka ei ole  kovin pitkä kuten kuvasta näkyy.  Mielenkiintoisen yhteyden Vitsataipaleeseen löytää  myös  Repolan pogostan Uhtuan veroreviisiokirjasta vuodelta 1763, jossa kerrotaan, että venehjärveläisen Ivan Lesosen pojan Kondrateijn vaimo  Maria Fedotova oli kotoisin Vitsataipaleesta nykyisen Louhen piiristä sekä hänen poikansa nai Vitsataipaleen Sarviniemestä kotoisin olleen Natalia Averkievan. Tiedetään, että vielä 1590-luvulla se oli lappalaiskylä.

Bajari – Bojarov Mändyselän kunnan Semčassa, Bojarinov Säämäjärven kunnan Holmussa, Bojarinov Säämäjärven kunnan Kodzurissa, Bojarov Kotkatjärven kunnan Voivazlambilla. Lisäksi L.W. Pääkkönen tallensi 1890-luvulla perimätietoja siitä, että Repolan ja (ehkä myös Rukajärven) kunnassa asui aikaisemmin tuli-lappalaisia (Pääkkönen 1898: 168-175). Tiiksi sijaitsee entisen Rukajärven kunnan länsiosassa – se ei ole kovin kaukana entisestä Repolasta.

Näin Vienaan ( ja muualle Venäjälle) laajalle levinnyt suuri suku kuin Lesoset oli ja on, ei se ole voinut tulla alueelle niin myöhäisessä vaiheessa kuin 1600 luvun lopulla Kuusamosta.  Todennäköisesti tällä Kuusamo teorialla on voitu tarkoittaa esim. Kemin piirissä olevaa Kuuseman kuntaa. Muistitiedossa Suomussalmella Kuusema on saanut tutumman paikannimen Kuusamo. Kuolan niemimaan kuten myös Vienan karjalan natiiviasutus oli saamelaista ja uskoisin, että sukumme on ollut siellä ammoisista ajoista saakka –  ehkä Bojarin (tmv) nimellä – joten sitä ei kukaan aikaisempi tutkija ole ottanut huomioon.

Varhaisia mainintoja Lesonen nimisistä kartalla klikkaa tästä

Historiatietoa Pöllä & Saloheimo

Lesonen sukua tavataan Vienassa 1600 –luvulta saakka. 1500 luvun puolivälissä Lesosia asui Vl. Uudellakirkolla ja Viipurin pitäjässä, vuonna 1646 nimi tavataan Tohmajärvellä ja Kiteeltä.  Vuonna 1563 Kieretin pitäjässä toimi Stepan Leznjan suolankeittämö, jonka vuonna 1575 ilmoitetaan autioksi. Todennäköisesti Leznjan sukua asui Kieretissä läpi 1600-luvun, sillä kylästä mainitaan vuonna 1711 sukunimi Lezenin.

Lesosia asui1800-luvun jälkipuoliskolla Vuokkiniemen lisäksi samaan kuntaan kuuluneissa Venehjärven, Latvajärven, Kivijärven ja Lapukan kylissä, Kontokin kunnan Niskajärvellä ja Munankilahdessa, Pistojärvellä, jopa Kiestigin kunnan Kokkosalmessa ja Jyskyjärvellä.

Venehjärven Lesosilta tallennetuissa Samporunoston toisinnoissa esiintyy Kuusen mukaan liittymiä Ilomantsin laulutapaan. Tutkija huomauttaa kuitenkin, että Ilomatsin runoperinne on kiistattomasti kaksijakoista: siinä esiintyy sekä savolaisuuksia,  että careelisia piirteitä. Siitä huolimatta, saapuiko länsivienalainen Lesosen suvun kantaisä alueelle lounaasta vai idästä, itse sukua voidaan pitää karjalaisena.

Lesolan kylä Voijärven pitäjässä (Маслозеро)

Lesolan kylä sijaitsee Voijärven pitäjässä ja kyseinen Voijärven keskuskylä sijaitsi Lesojärven rannalla. Lesolan kylässä ei enää ole asutusta. Vuonna 1723 Lesolan kylän ainoassa talossa asui 13 miespuolista henkilöä. Kylästä mainitaan kolme sukunimeä, joista yksi on on Lezev. Sille löytyy vastine Vienan Kemistä, jossa 1630 -luvulla asui muuan Ilja Lezejev.  Vuoden 1900 Vienan Kemin rippikirjassa mainitaan kylässä useita eri “sukunimiä” Ananin, Gappov, Gridin, Dobrynin, Ivanov, Kozmin, Feodorov ja Lezhev. Lesosen perhe on tuolloin hyvin pieni, leskivaimo Ekaterina (s.n. 1833), hänen poikansa Riiko (s.n. 1860) ja tämän vaimo.  Kun tiedetään, että Lesoset ovat todennäköisesti kylän kantasuku, niin suurella todennäköisyydellä osa noista edellämainituista nimisistä voisi olla alkuaan Lesosia, mutta ajan saatossa muuttunut patronyymiseksi “sukunimeksi”. Samalla tavalla kuin Ponkalahden Ivanovit olivat alkuaan Lesosia. Myös  Latvajärven Gagarin suku on alkuaan Lesosia. Asuivat Kuikkaniemestä mistä sitten saivat lisänimekseen Gagarin. Näitä samaisia Gagarineja muutti myös Tollojoelle.  Siitä täällä tietoa.

1700 – 1800 -luvun venäläisissä asiakirjoissa Lesolan nimi merkittiin muotoon Lezevo ( Lezevskaja). Vuoden 1859 kyläluettelossa sen kirjoitusasu noudattaa alkuperäistä karjalankielistä muotoa Lezelja. Vuonna 1900 kylän nimi on kirjoitettu muotoon Lezhevskoij. Kylän – ja sukunimen identtisyys kertoo Lezevien olleen sen kanta-asukkaita. Lesolan nimi on ilmeisesti johdettu kylän kantasuvun nimestä, joka on palautettavissa Lesonen muotoon.

Vuokkiniemi ja sen pikkukylät

Lesosia asui Vuokkiniemessä  jo vuonna 1723. Vuonna 1905 enin osa Venehjärven kylän 254:stä  asukkaasta oli Lesosia. Boreniuksen mukaan Lesoset kuuluivat 1870 luvulla Latvajärven kolmen suurimman suvun joukkoon. Vuonna 1886 kylässä käynyt Juvelius merkitsi muistiin Lesoljon muuttaneen Latvajärvelle Venehjärveltä.

Kostamuksen ja Kenttijärven välillä sijainnut Koivajärven pikkukylä mainitaan ensikertaa 1860 -luvulla laaditussa Kontokin kunnan taloudellisessa katsauksessa. Koivajärven kanta-asukas, sukuaan Lesosia, oli erään tiedon mukaan kokoisin naapurikylästä Kivijärveltä.

Jyskyjärvellä 1800-luvun jälkipuoliskolla asuneet Lesoset saattoivat olla lähtöisin jostain Ylä-Kuittijärven seudun kylistä. Vähemmän todennäköistä on, että suku olisi tullut idästä, myöhemmin Voijärven kunnan Lesolan kylästä.

Suomussalmi

Niin ikään Lesosen suvun juuria tutkineen jo edesmenneen Raija Lesosen mukaan Suomussalmen syntyneiden luettelossa vuodelta 1790 mainitaan vuonna 1766 syntynyt Matias Lesonen, jonka isän kerrotaan olleen Venäjän alamainen. Kainuussa yhä elinvoimaisen Lesosen suvun piirissä on säilynyt muistitieto siitä, että suvun kantaisä olisi muuttanut rajan takaa Venehjärveltä. Tämä muistieto on sukututkija Sari Maarit Karjalaisen toimesta todennettu v. 1782 Venehjärven veroreviisiosta, missä Matveij eli Matti Lesonen on synnyinperheessään, lisäksi v. 1795 revisiossa hänen mainintaan kadonneen Suomeen.

Vuokkiniemen seudun suurimmat suvut

Vuonna 1890 kunnassa (Vuokkiniemi) asui yhdeksän sukua, joihin kuului yli sata henkilöä. Lesosen suku oli kunnan väkirikkain suku. Vuonna 1890 Lesosia asui neljässä eri kylässä, ja heitä oli yhteensä 351 henkilöä. Samaa sukujuurta edustivat mitä todennäköisemmin 1900-luvun vaihteessa Uhtuan kunnan Jyvälahdessa ja Voikulassa, Kontokin kunnan Kostamuksessa, Munankilahdessa ja Niskajärvessä, Pistojärvellä, Jyskyjärvellä ja Kiestingin kunnan Kokkosalmessa asuneet Lesosen perheet.

Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyy Vuokkiniemen kunnan kylissä asui Lesonen sukunimisiä seuraavasti: (tästä puuttuvat ne, joiden sukunimi on vaihtunut patronyymiseksi sukunimeksi myöhemmin)

• Kivijärvellä 181 henkilöä
• Latvajärvellä 74 henkilöä
• Ponkalahdessa 22 henkilöä
• Venehjärvellä 174 henkilöä

Emeritusprofessori Veijo Saloheimon tutkimusten mukaan LESOIEVIB eli Lesosen suku keskittyi 1600- luvun alkupuolella Tohmajärven Jouhkolan Lesonvaaraan, jossa Nefenti Melentienpoika asui vuonna 1614. Konon Ivanov mainittiin siellä vuosina 1614-37. Nefentin pojissta Feodor näkyi kirjoissa vuosina 1631-41 ja Simana 1631. Feodor Feodorinpoika asui Lesonvaarassa vuosina 1637-57 kadoten sitten Tohmajärven kirjoista, mutta serkku Stepan Simananpoika lähti jo vuonna 1642 Lovattijoelle. Fofei Simananpoika asui Liperin Viinirannalla vuosina 1631-32 ja muutti sitten Äänisen rannalle Suojuun. Näitä emme ole pystyneet jäljittämään, ovatko sukuamme.

 

Lähteet:

Kalevalaseuran vuosikirja 77-78, Tuulen jäljillä, Matti Pöllä s. 34 ja 37

Pöllä, Matti 1995: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600-1800-luvulla, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 635. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki. Tammer-Paino Oy. Tampere, 1995. ISBN 951-717-893 x. ISSN 0355-1768. 353 sivua.

Karjalan Heimo N:o 1-1, 2010, Veijo Salonheimon artikkeli s. 18.

Lehtola Teuvo, Lapinmaan vuosituhannet siv. 140-141

Sari Maarit Karjalaisen Lesonen sukutietokanta: Lähteinä käytetty veroreviisioita kyseisistä kylistä 1723, 1726, 1745, 1763, 1782, 1795, 1811, 1816, 1850, metrikkakirjat ajalta 1780-1905, rippikirjat 1793, 1890, 1900, 1910 sekä talousluettelo 1866.

 

Päivitetty 15.4.2020 Sari Maarit Karjalainen, tekstit ja sukutiedot em.

© Sukuseura Lesonen ry 2020