Vuokkiniemen Ponkalahdesta Pohjanmaan rannikkokyliin kulkenut Parfenteij Trofimov Lesonen – tunnettu paremmin nimellä Alfred Lesojeff eli ”venäläinen Alfred” – jätti pysyvän jäljen tapaamiensa ihmisten mieliin. Hänen elämänsä yhdisti Vienan Karjalan laukkukauppiasperinteet ja pohjalaiset maalaistalot.

Sukujuuret ja perhe Vienan Karjalassa

Oikealta nimeltään Alfred oli Parfenteij Trofimov Lesonen. Hän syntyi vuonna 1856 Vienan Karjalan Vuokkiniemen kunnan Ponkalahden kylässä. Alfredin vaimo oli Darja Osipova Torvinen, ja perheeseen syntyi seitsemän poikaa: Nikita, Terenteij, Dmitri, Vasili, Jegor, Petr ja Aleksandr. Dmitri poika mainitaan olevan Amerikassa vuonna 1915.

Aivan kuten sadat muut vienankarjalaiset miehet 1800-luvun lopulla, myös Alfred jätti kotiseutunsa jo nuorena poikana ja suuntasi Suomeen etsimään elantoaan. Ensimmäisillä kauppamatkoillaan hän vaelsi isänsä Trofimin kanssa. Myöhemmin aikuisena hänellä oli kerran vaimo ja lapsi mukanaan, mutta suurimman osan elämästään hän taivalsi pitkin pohjalaisraitteja yksin.

Vaellusreitit ja kaupankäynti Pohjanmaalla

Alfred tuli tunnetuksi pitkäaikaisena kiertävänä kangaskauppiaana, joka vaelsi vuodesta toiseen talosta taloon suuri reppu, eli sumptsa eli laukku selässään. Hänen tuttu vaellusreittinsä kulki Pietarsaaresta Luotoon (Larsmo), Öjaan (Eugmo), Kokkolaan sekä Kruunupyyn ja takaisin Pietarsaareen. Raskas tavarakuorma teki kulkemisesta hidasta, ja hän käytti usein kävelykeppiä tukenaan.

Asiakkaat oppivat tuntemaan kauppiaan varmatoimisena ja itsevarmana kankaiden myyjänä. Matalalla äänellään ruotsia murtaen puhunut Alfred ei kysellyt kiinnostusta, vaan avasi laukkunsa esitelläkseen tuotteitaan – enimmäkseen laadukkaita Viipurista hankittuja kankaita sekä valmiita vaatteita. Paikalliset muistelivat myöhemmin ostaneensa häneltä kankaita muun muassa pyhäpukuja varten.

Aikalaiskuvauksissa Alfredia kuvataan matalaksi, pitkäviiksiseksi mieheksi, joka oli usein mietteliäs, hiljainen ja herkästi suuttuva. Yöpyessään matkan varrella olleissa taloissa hän viihtyi omissa oloissaan ja joi mielellään itsetekemäänsä vahvaa kahvia. Äkkipikaisesta luonteestaan huolimatta hän oli suosittu vieras, ja moniin taloihin hän jäi kerrallaan viikoksi tai pariksi.

Elämänehto Eugmossa ja viimeinen leposija Luodossa

Vuonna 1935 vaelluksensa aikana Alfred sai aivohalvauksen. Paikallinen sairaanhoitolautakunta järjesti hänelle hoitopaikan Eugmosta (Öjanjoki) erään perheen luota, missä hän vietti elämänsä viimeiset vuodet.

Alfred Lesojeff nukkui pois 81-vuotiaana 2. tammikuuta 1938 Eugmossa. Hänen hautajaisensa toimitettaisiin Luodon (Larsmo) kirkossa keskiviikkona 12. tammikuuta 1938, ja siunauksen toimitti Vaasan ortodoksisen seurakunnan pappi. Paikalliset lehdet (kuten Jakobstads Tidning) kertoivat muistokirjoituksissaan ”venäläisen Alfredin” värikkäästä elämästä, ja hautajaiset keräsivät paikalle suuren joukon saattajia ja kuntalaisia.

Luodon hautausmaalla sijaitseva vaatimaton metallilaatta ristissä ei kerro koko tarinaa, mutta säilyneet muistot ja arkistolähteet pitävät elossa tarinan tästä sitkeästä vienalaisesta laukkukauppiaasta.

Lähteet

• Jakobstads Tidning, 15.01.1938, nro 5, s. 2
• Sari Karjalaisen sukutietokanta
• Suomen kirkkoja ja hautausmaat tietokanta
• Kommunicerande konsumtion Kringvandrande försäljare och kulturmöten i Finland 1800-1940 blogi
• Luoto vierasseurakuntalaisia 1925-1938 (AP_KUO I Gd:1) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=40326&pnum=3 / Viitattu 11.10.2026