Kivijärven talojen asukkaita

Vuokkiniemi Seura ry;n sivuille on tehty kooste Kivijärven talojen asukkaista.

Kivijärven kylää. Kuva linkitetty Karjalan Sivistysseuran Sampo tietokannasta 2021

Kivijärven asutushistoriasta: 1800-luvun alkupuolella Kivijärvessä oli seuraavat suvut: Huttulan suku, jota oli useita perekuntia, mutta nyt jo kokonaan sukupuuttoon hävinnyt. Roinikkala: Savinaiset asuivat Kivijärvessä neljä polvikuntua taasepäin, niistä ovat polveutuneet Lesoset ja Juakkoset. Lesosen sukua oli Puahkomiekin. joka noin v. 1780 muutti kylästä kolmen virstan päässä olevalle Riihivuaralle, joka myöhemmin sai nimen Puahkomienvuara. Vielä kolme vuotta takaperin oli itsensä Puahkomien rakentama riihi. Vuoristo Sakari Iivo Marttinen Vuokkiniemen kansanperinteen suurkerääjä SKS s. 12

Lesosten (em Savinaiset. Lezhev) suku on muutanut Kivijärvelle Repolan Uhtualta noin 1745 jälkeen, lisäksi v. 1753 sukua muutti lisää Vuokkiniemestä em Savinaisen veli. Marttiset (Martynov) muuttivat Repolan Uhtualta 1753 Kivijärvelle (todellisuudessa Livojoelle). Kts Malahvie nro 7.  Huttulan (Huttusen, Guttujev) suku löytyy Kivijärveltä jo 1795, ovat kirjattuna Vuokkiniemen 1763 sekä 1782.  Em. Puahkomie kuului Lipposten sukuun, ei Lesosten. Jossain kirjallisuudessa on mainittu, että kylänsiemen on tuotu Mezeniestä. Tässä on luultavasti muistiedossa sekoittunut erään naisen kotipaikka, sillä Juakkosen Iivanan vaimo Anna Markova oli tuotu Kivijärvelle Venäjältä Mezenjoen rannalta.

Vuokkiniemen suunnalta tulija kulki ensin Poahkomienvaaran läpi, siitä neljä kilometriä metsäistä kärrytietä kylään. Matkan puolivälissä olevan Ilvesvaaraan haarautuvan polun ohitettuaan matkalainen tuli Mellitsajoen melko hataralle sillalle ja siitä kylän laidalle Matarapurolle, joka kesäisin kuivi. Tältä purolta alkoi tie nousta kylän taloihin. Ensimmäisenä oli kylälahden rinteellä Konstun Onton uusi talo karjasuojineen. Seuraava vanha talo oli melkein Onton talon vieressä, siinä asuivat Konstun pojat Petri ja Teppana, talon edessä kasvoi karjalaisten pyhä puu pihlaja. Pirhonen, Matti; Muistoja Nikolai Jaakkolan lapsuusvuosilta. Punalippu myöh. Carelia n:o 4/1986, s. 17.

Asukkaat löydät tästä linkistä 

Comments are closed.

PAGE TOP